3.3.3 Conceptual analysis In articles I and II, a conceptual approach was adopted to analyze the evolution of communication competence and the employees’ communicative role as organizational representatives in the light of the extant literature. The primary reason for using conceptual analysis was to understand the meaning of the concepts and to determine how they related to other concepts. In other words, conceptual analysis focuses on the integration of information, linking existing theories across various disciplines (Gilson & Goldberg 2015), and is used to “bridge existing theories in interesting ways, link work across disciplines, provide multi-level insights, and broaden the scope of our thinking” (Gilson & Goldberg 2015, p. 128). Conceptual analysis refers to observing and analyzing knowledge and information from existing studies without empirical examination, so within articles I and II, previous literature and studies were used as data for the analysis. The core of the conceptual approach is aimed at making sense of concepts, their various characteristics and components, and their associations with other concepts. According to Jabareen (2009), “every concept has a history that originates from other concepts… and relates back to others” (p. 50). Hence, the conceptual analysis can facilitate the formulation of ideas that support the development of new theories, or interpret existing theories from a new perspective. Therefore, it is often used to serve as the basis for validating or redirecting the conduct of research by providing an overview of the areas that have yet to be examined. This is particularly relevant in novel research fields and when studying phenomena where there are few empirical findings available. Overall, articles I and II served as background studies for the dissertation, helping to provide perspective on the characteristics of employees’ communicative role and competence (concept), and to reflect on them in light of the current phenomenon of knowledge workers acting as organizational representatives on social media (context). Reviewing the literature from the past and from the perspective of multiple disciplines made it possible to identify the specific variables related to the studied issue, and to generate a conceptual framework to facilitate the following phases of the research

3.3.3 Käsitteellinen analyysi Artikkeleissa I ja II omaksuttiin käsitteellinen lähestymistapa kehityksen analysoimiseksi viestintäosaamista ja työntekijöiden kommunikointiroolia organisaation edustajina nykyisen kirjallisuuden valossa. Ensisijainen syy käsitteellisen analyysin käyttäminen oli ymmärtää käsitteiden merkitys ja selvittää, miten ne liittyvät muihin käsitteisiin. Toisin sanoen käsitteellinen analyysi keskittyy tiedon integrointiin ja yhdistää olemassa olevat teoriat toisiinsa eri tieteenaloilla (Gilson & Goldberg 2015), ja sitä käytetään ”siltaamaan olemassaolevia orioita mielenkiintoisilla tavoilla, yhdistämään työtä tieteenalojen välillä, tarjoamaan monitasoisia nähtävyyksiä ja laajentamaan ajattelumme laajuutta” (Gilson & Goldberg 2015, 128). Käsitteellisellä analyysillä tarkoitetaan olemassa olevien tutkimusten tietojen ja tietojen tarkkailua ja analysointia ilman empiiristä tutkimusta, joten artikkeleissa I ja II, aikaisempaa kirjallisuutta ja tutkimuksia käytettiin analyysin datana. Käsitteellisen lähestymistavan ytimen tarkoituksena on ymmärtää käsitteitä, niiden eri ominaisuudet ja komponentit sekä niiden yhteydet muihin käsitteitä. Jabareenin (2009) mukaan ”jokaisella käsitteellä on historia, joka on peräisin muista käsitteistä… ja liittyy toisiin” (s. 50).Näin ollen käsiteanalyysi voi helpottaa sellaisten ideoiden muotoilua, jotka tukevat uusien teorioiden kehittämistä tai tulkitsevat olemassa olevia teorioita uudesta näkökulmasta. Siksi sitä käytetään usein perustana validointiin tai uudelleenohjaukseen tutkimuksen suorittamiseen antamalla yleiskatsaus aloista, jotka ovat vielä edessä tutkittu. Tämä on erityisen tärkeää uusilla tutkimusaloilla ja kun tutkitaan ilmiöitä, joissa empiirisiä havaintoja on vähän saatavilla. Kaiken kaikkiaan artikkelit I ja II toimivat väitöskirjan taustatutkimuksina, auttaa näkemään työntekijöiden kommunikaatiotehtävän ja osaamisen ominaisuuksista (käsite) ja pohtimaan niitä nykyisen ilmiö, jossa osaamistyöntekijät toimivat organisaation edustajina sosiaalinen media (asiayhteys). Tarkasteltaessa kirjallisuutta menneisyydestä ja useiden tieteenalojen näkökulmasta on mahdollista tunnistaa muuttujat liittyvät tutkittuun aiheeseen ja luoda käsitteellinen kehys helpottamaan tutkimuksen seuraavat vaiheet